Jatkohankkeen ohjausryhmätyöskentely

Jatkohankkeen ohjausryhmän kokoa sovittiin ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa 12.12.2014 tiivistettävän siten, että ohjausryhmään valitaan 10 oppilaitoksen edustajaa halukkuuden perusteella. Lisäksi ohjausryhmään pyydetään yksi tai kaksi opiskelijaa ja edustaja Itä-Suomen yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Savonlinnan aikuislukion rehtori Tuija Timonen-Konsti ja varapuheenjohtajaksi Ilomantsin lukion rehtori Päivi Nenonen. Sihteerinä toimii Isoverstaan asiantuntijajäsen. Ohjausryhmän kokoukset järjestetään virtuaalisesti.

Opettajista koostuva kehittäjäryhmä kootaan hankkeeseen osallistuvista lukioista. Samasta oppilaitoksesta voi kehittäjäryhmään osallistua useampi opettaja. Kehittäjäryhmässä jaetaan kokemuksia ja kehitetään levittämis- ja käyttöönottotoimintaa.

Hankkeen toiminnan toivottiin olevan työpajatyyppistä täydennettynä virtuaalituokioilla.

Päätösseminaarista tietoa ja taitoa arkeen

Hankkeen päätösseminaarissa 14.11.2014 Kuopiossa esitellään hankkeessa tuotettuja pedagogisia käytänteitä ja malleja. Tilaisuudessa kerrotaan myös opettajien osaamisen kartoitustutkimuksen (n=141) ja opiskelijakyselyn (n=1070) keskeisiä tuloksia. Myös virtuaaliosallistuminen on mahdollista.

Esimerkkejä teemoista:
- Sähköisten työvälineiden hyödyntäminen lukiokurssien kokeellisessa työskentelyssä ja sen dokumentoinnissa
- Arvioinnin monipuolistaminen
- Dropbox- ja SendToDropbox-palvelut tehtävien palautuksessa
- iPad ja AppleTV liikunnan opetuksessa
- Kahoot! - pelillisyyttä oppimiseen

Hankkeen päätösseminaarin 14.11.2014 tallenteet löytyvät tästä.

Hyviä käytänteitä hankelukioista kootaan

Tämän hankkeen varsinainen sato korjataan talteen ennen vuoden loppua. Jatkosatoa kasvatetaan sitten jatkohankkeessa. Tällä hetkellä opettajien työstämiä hyviä käytänteitä hiotaan ja samalla suunnitellaan marraskuisen päätösseminaarin sisältöjä. Monenlaista hienoa opetus- ja arviointimenetelmää, sovellusta ja teknologiaa kentällä käytetään ja vähitellen saamme niitä myös dokumentoituna jakeluun valtakunnallisesti. Hankelukioiden opettajat ovat koostaneet tekstiä ja prosessikuvioita käytänteistään. Lähes 30 hyvää käytännettä on tällä hetkellä tiedossa. Tässä alla miellekarttakuva keväällä 2014 Juuan lukiossa toteutetusta historian ja äidinkielen yhteiskurssista.

Kuva: CC-BY-SA Marja Sirviö

Didaktiset kärjet levitykseen -hanke sai rahoitusta OPH:n oppimisympäristöhausta

Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta oppimisympäristöjen kehittämiseen ISOverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeelle (http://www.oph.fi/download/158848_2014_valtionavustukset_A1_A2.pdf).

Haettava hanke on jatkoa Didaktiset kärjet nousuun ISOverstaassa -hankkeelle, jossa 16 lukiota on kehittänyt opetus- ja oppimiskäytäntöjä. Hankkeella vahvistetaan uudistuvien opetussuunnitelmien edellyttämiä opettajien ja opiskelijoiden digitaitoja ja oppiainerajat ylittävien teemaopintojen aloittamista. Lisäksi tuetaan valmistautumista sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen edellyttää valmistautumista isojen lukioiden haasteisiin.

Hankkeessa on mukana 18 ISOverstaan oppilaitosta. Hankkeen toiminnasta on muodostettu alla oleva hankekuvio, http://bit.ly/jatkohankeliite2014.

Tiedotamme hankkeen toiminnasta sivuillamme.

Lahden seminaarin teemoina mm. kiinnostuksen, vuorovaikutuksen ja osallistamisen merkitys

Toukokuu starttasi hankkeessa kevätseminaarilla, joka toteutettiin 6.5.2014 Lahdessa Kannaksen lukiolla. Tässä koostetta koko päivän mittaisen seminaarin laajasta annista.

Professori Kirsti Lonka korosti esityksessään kiinnostuksen merkitystä oppimismotivaation syntyyn. Kiinnostuksen sytyttäminen, ylläpitäminen ja syventäminen ovat opettajalle tärkeitä päämääriä. Kiinnostuksen aikaansaaminen sysää opiskelijan itse tai kaveriporukassa opiskelemaan asiaa. Ylipäätään opiskelun pitäisi Longan mukaan rakentua ihmisten vahvuuksille ja oppijoiden aktivointiin, eikä keskittyä puutteisiin tai ongelmiin. Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella oppijoita on aktivoitu maalaamalla pöytiä ja seiniä maalilla, johon voi kirjoittaa tussilla. Keskeisiä asioita pelillisyyden ja leikillisyyden tuomisessa opetustilanteisiin ovat tehtävän haasteellisuuden ja toisaalta koetun osaamisen suhde. Riittävä määrä haastetta ja osaamista vie ahdistuksen ja kiihtymisen kautta ns. flow-tilaan, mutta liian alhainen haastavuus tai pystyvyyden puute voi ajaa oppijan apatian ja välttämisen tilaan. Kirsti lopetti esityksensä viiteen K-kirjaimeen: Kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta ja kiitä.

Vuorovaikutuksen lisäämisestä kuultiin mm. Kai Nurmen (Kajaanin lukio, MAB) pilvipalveluista kertovassa esityksessä sekä Juha Törmikosken (Kannaksen lukio, HI/YH) käyttämässä “tyhmien kysymysten seinässä”. Seinän (ilmainen Padlet-palvelu) kautta oppijoita rohkaistiin anonyymisti kysymään opiskeltavista asioista. Opettaja kävi läpi seinän kysymykset tunnin alussa ja lopussa.

Vammalan lukiossa toteutetussa Aikamatkaaja-hankkeessa oppijoiden mediataitoja ja kokonaisuuksien hahmottamista on edistetty rakentamalla digitaalinen seinätaulu. Kasper Kouvo ja Petteri Koskinen esittelivät kuinka taulussa on yhdistetty eri oppiaineiden näkökulmia 1500-luvun tapahtumiin. Perinteisen kuvamateriaalin rinnalle oli tuotu nykyteknologiaa QR-koodien muodossa.

Heikki Aspegren (Siilinjärven lukio) kertoi biologian sähköisen kokeen toteuttamisesta Moodlen tenttityökalulla. Moodlen avulla hän pystyi luomaan erilaisia tehtävätyyppejä, yksinkertaisista tosi/epätosi-väittämistä kuva-analyyseihin, joihin opiskelijat vastasivat tietokoneella valvotusti. Oppimistulokset paranivat siten, että erityisesti heikompia arvosanoja oli vähemmän.

Päivän päätteeksi kuulimme käänteisen luokkahuoneen käyttämisestä pitkän matematiikan kurssilla (MAA2). Sari Louhikallio-Fominin (Siilinjärven lukio) mukaan vuorovaikutus tunnilla lisääntyi koska opiskelijoiden tekeminen siirtyi pitkälti kotoa tunnille. Sari kertoi iPadejä hyödyntävästä kokeilustaan jo huhtikuussa ITK-päivillä.

Seminaaripäivän osana oli viestiseinä (kuva alla), jolle saattoi anonyymisti kirjoittaa kysymyksiä esitysten aikana. Viestiseinä mahdollisti joustavan vuorovaikutuksen puhujan ja kuulijoiden välillä. Myös Twitterissä käytiin keskustelua päivän sisällöistä (#isoverstas, #lahti).