19.3.2014

Nettisanakirjat englannin kurssikokeissa


Ilomantsin lukion englannin opettaja Marjaana Sivosen opiskelijat ovat tehneet kurssikokeitaan tekstikäsittelyohjelmaa ja nettisanakirjoja apuna käyttäen. Seuraavassa vähän kokemuksia.

 Kokeina (ENA6- ja ENA8-kurssit) on ollut vanhoja ylioppilaskoevihkoja. Kokeet on tehty atk-luokassa, mutta niin, että kielioppiosiot on tehty ilman konetta, koska niissä vaaditaan paljolti rankenteiden ulkoa osaamista. Sen jälkeen, kun kielioppiosio on palautettu opettajalle, koneen on saanut avata. Opiskelija on saanut käyttää yhtä, itse valitsemaansa sanakirjaohjelmaa tekstinymmärtämisen tehtävissä sekä ainekirjoituksessa. Useamman käyttöä ei sallittu siksi, että oli helpompaa valvoa oppilaiden netinkäyttöä, kun siihen ei sisältynyt sivulta toiselle siirtymistä kokeen aikana. Kirjoitelmat sai kirjoittaa koneella, ja ne tulostettiin. Opettaja istui kokeen ajan luokan takaosassa, mistä pystyi näkemään opiskelijoiden työskentelyä.

OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA AINEEN KIRJOITTAMISESTA TEKSTINKÄSITTELYOHJELMALLA

Moni opiskelija mainitsi kommentissaan, että tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen oli sujuvampaa kuin käsin, ja oli helpompi muokata tekstiä ja korjata virheitä.

”Kirjoittaminen on nopeaa ja helppoa, on helppo lisätä tietoa keskelle tekstiä ja korjata lauseita. Sanamäärän näkee heti eikä sitä tarvitse erikseen laskea.”

”Kokeilu oli hyvä idea ja oli kiva kirjoittaa koneella ja käyttää sanakirjaohjelmaa! Helpotti ja nopeutti kirjoittamista! J

”Hyviä puolia mm. ei tarvitse kumittaa eikä muokata koko lausetta. Ei mene pisteitä typeristä, vahingossa sattuneista kirjoitusvirheistä, kun tekstinkäsittelyohjelma huomauttaa asiasta.”

OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA SANAKIRJAOHJELMAN KÄYTÖSTÄ

 Sanakirjaohjelman käyttöä opiskelijat pitivät jonkin verran hyödyllisenä, koska pystyi etsimään tai tarkistamaan yksittäisen sanan tai käyttämään laajemminkin sanastoa, jota ei muuten olisi osannut käyttää. Jotakuta nettisanakirja helpotti siten, että aineen aihetta ei tarvinnut kokonaan hylätä, jos tehtävänannossa oli yksi sana, jota ei tiennyt.

Opiskelijat kyllä ymmärsivät senkin, että nettisanakirja ei välttämättä kerro sanan oikeaa käyttöyhteyttä.

”Kyllä sanakirja helpotti, sen avulla sai tarkistettua joitakin asioita. Tosin se ei helpottanut nostamaan numeroa.”

”Sanakirjan avulla pystyi käyttämään sellaista sanastoa, jota muuten ei olisi käyttänyt.”

”Sanakirjasta oli hyötyä. Nettisanakirjoissa on vain se huono puoli, että ei voi olla täysin varma, onko käännetty sana lähimaillekaan oikein (kielikorvalla kuulee jotain, mutta kotona käytän yleensä kahta nettisanakirjaa asian varmistukseksi ja joskus Google-kääntäjää).”

”Sanakirjan käyttö helpotti hieman kurssikokeessa ja auttoi oikeinkirjoituksessa esseessä. Monivalintatehtävät helpottuivat myös tosi paljon.”

 OPETTAJAN KOMMENTTEJA :

- ENA6-kurssilla tekstinymmärrystehtävissä sai käyttää vapaavalintaisesti YHTÄ tietokoneen sanakirja- tai käännösohjelmaa. Tämä toimi hyvin, kukin valitsi mieleisensä ohjelman ja käänsi sanoja tai ilmauksia, joita ei tuntenut. Lopputuloksissa opiskelijoilla oli sekä oikeita että vääriä monivalintavastauksia sen mukaan, miten hyvä heidän kokonaiskielitaitonsa ja päättelykykynsä on, eli sanastoavusta ei ollut kohtuuttomasti hyötyä, mutta se kuitenkin tuntui motivoivan opiskelijoita ja ehkäpä he myös oppivat samalla joitakin uusia sanoja, mikä olisi ehdottoman positiivinen asia.

- ENA6-kurssin ainekirjoituksessa sai käyttää samaa sanakirja- tai käännösohjelmaa. Kenenkään aine ei ollut kohtuuttoman paljon parempi kuin ennenkään, mutta monessa oli siellä täällä erittäin ansioituneita lauseita ja mukavaa kieltä. Selvästi myös joitakin vääriä sanoja ja sanontoja löytyi, eli sanastoapu voi toki johtaa myös sellaisten ilmausten käyttämiseen, joita opiskelija ei kunnolla tunne ja käyttää siksi väärässä asiayhteydessä. Yhdelle opiskelijalle, jolle tuottaa fyysisesti selviä vaikeuksia kirjoittaa käsin, kone vaikutti tuovan helpotusta. Hän sai kokeensa valmiiksi aiemmin kuin yleensä, ja aine oli myös sisällöltään aiempaa parempi ja pitempi. Yleisesti ottaen monella muullakin koneella kirjoittaminen vaikutti hieman lyhentävän kokeeseen yhteensä käytettyä aikaa, mutta kukaan ei silti rynnännyt kokeesta pois heti kun mahdollista. Tietokoneella kirjoitettuja ja printterin kautta tulostettuja aineita oli huomattavasti nopeampi lukea, tarkistaa ja korjata jälkeenpäin. 

- Kaikkineen tällä tavoin netin käytöstä jäi erittäin hyvä fiilis, kukaan opiskelijoista ei valittanut kokeilusta (yleensähän kaikki uusi aiheuttaa vastarintaa) ja opettaja päätti jatkossa käyttää samaa systeemiä valikoiden myös muissa kokeissa.



10.3.2014

Virtuaalitapaamisissa katsastettiin missä mennään

Kehittäjäryhmien edustajat tapasivat virtuaalisti helmi-maaliskuun vaihteessa. Järjestimme useita tunnin mittaisia virtuaalikokouksia, joista kukin kärkioppilaitos saattoi valita itselleen sopivan. Keskustelimme mitä on tehty keväällä 2014 ja mitä suunnitelmia on loppukeväälle ja syksylle. Myös laitehankintatilanne ja koulutustoteumat- ja toiveet käsiteltiin. Lisäksi muistuttelimme Opeka-työkalulla tehtävästä opettajien taitokartoituksesta, josta hyötyy niin oppilaitos kuin hankekin mm. koulutussuunnittelun näkökulmasta.

Oppilaitoksissa on monenlaista kehittämistyötä käynnissä. Esimerkiksi sähköisiä kokeita on testattu, erilaisia tabletti-sovelluksia hyödynnetty, Facebookkia kokeiltu vuorovaikutuksen kanavana ja tiimiopettajuuutta yli oppiainerajojen toteutettu. Tästä on hyvä jatkaa huhtikuussa toteutettavaan työpajapäivään, jossa lähdetään kokemusten pohjalta tiimityönä työstämään pedagogisia malleja. Koulutustoiveita oli mm. sähköiseen yo-kokeeseen liittyvistä asioista, mobiilioppimisesta sekä tablettien käytöstä.

3.3.2014

Tablettikokemuksia esillä ITK-päivillä huhtikuussa 2014

Hankkeen puitteissa kirjoitimme syksyllä 2013 kevään 2014 ITK-päiville esitysehdotuksen, joka läpäisi seulan ja on sijoitettu ITK-ohjelmaan torstaille 10.4.2014 klo 11.45-12.15 (sali 13). Foorumiesityksessä tullaan esittelemään tablettien käyttöönottoa kahdessa hankkeen kärkilukiossa, Siilinjärven ja Suonenjoen lukioissa. Suonenjoen lukiossa on kaikille aloittaville jaettu syksyllä 2013 Windows-tabletit ja Siilinjärven lukiossa taasen ovat iPadit käytössä tuntikohtaisesti. Molemmissa lukioissa hyödynnetään tabletteja monipuolisesti oppijoita osallistavasti. Keskeisiksi asioiksi ovat nousseet mm. langattoman verkon toimivuus, tablettien helppokäyttöisyys ja yhteisöllisyyden lisääntyminen.