Videoiden merkitys oppimisessa lisääntyy

Joulukuun 2016 hankekoulutuksissa monissa oli ainakin osana videoiden käyttö oppimisen tukena. Videot ovat luonteva media lukiolaisille ja teknologia on kehittynyt yhä helpommaksi käyttää, joten videoiden opetuskäyttö tulee varmasti lisääntymään lähiaikoina. Opetusvideoiden tekeminen PowerPoint-esityksistä ja iPadin Explain Everything -sovelluksen ruudunnauhoitustekniikka olivat teemoina Lahdessa. Isoverstaan Moodleen syksyllä 2016 hankittu H5P-lisäosa mahdollistaa interaktiivisten opetusvideoiden tekemisen ja tähän perehdyttiin mm. Savonlinnassa ja Lahdessa.

Sähköiset ylioppilaskokeet käynnistyivät syksyllä 2016 kolmessa oppiaineessa ja laajenevat keväällä 2017 taas kolmeen uuteen oppiaineeseen. Keväällä 2019 kaikki oppiaineet kirjoitetaan sähköisesti. Tämän myötä sähköisen arvioinnin kokemuksien ja erityisesti Abitti-koulutuksille on jatkuvasti tarvetta ja kysyntää.

Monipuolisia koulutuksia hankelukioissa

Loka-marraskuussa 2016 hankelukioille järjestettiin koulutusta mm. Abitin käytöstä eri oppiaineissa, laskinohjelmistojen käytöstä, Moodlen monipuolisuudesta oppimisen rikastajana, Peda.netistä oppimisalustana, teemaopintojen rakentamisesta, uudesta opetussuunnitelmasta ja WordPressistä julkaisualustana lukioissa. Koulutukset toteutuivat maantieteellisesti laajalla alueella; Ilomantsissa, Leppävirralla, Polvijärvellä, Rautalammilla, Savonlinnassa, Suonenjoella ja Tuusniemellä.

Koulutuksia ja ohjausryhmän linjauksia syyslukukauden alkuun

Hanketta ja hankkeen pedagogisia malleja esiteltiin Isoverstaan uuden jäsenoppilaitoksen Kaukametsän opettajille heti elokuun alussa. Syyskuussa alkoi sähköisissä ylioppilaskokeissa käytettävien ohjelmistoihin perehtyminen Janne Cederbergin vetämänä Kuopiossa. Hankkeen ohjausryhmä linjasi syyskuussa, että kaikkien hankeoppilaitosten toivotaan järjestävän koulutuksia hankkeeseen liittyvistä käytänteistä ja oppilaitos saa tietyn korvauksen järjestämistään levittämiskoulutuksista.

Peda.net-oppia opettajille

Leppävirran lukiolla opettajat ovat helmi-huhtikuussa saaneet oppia kuinka Peda.net-verkko-oppimisalustaa voi hyödyntää oppimisen tukena. Ensimmäisenä koulutuspäivänä perehdyttiin perusasioihin. Toisena koulutuspäivänä päästiin jo tositoimiin ja rakennettiin palautuskansioita ja säädettiin oikeusasetuksia.

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeen päätösseminaari tuotokset

Kiitos osallistujille Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeen päätösseminaarista 21.1.2016

Tilaisuudessa levitettiin Isoverstaan jäsenoppilaitoksien opettajien hankkeen aikana kehittämiä pedagogisia käytänteitä. Tuotokset ovat lukion uuden opetussuunnitelman hengen mukaisia oppiaine- tai kurssitoteutuksia.
Tilaisuudessa esiteltiin myös opettajien osaamiskartoituksen 2015 ja opiskelijakyselyn 2015 tuloksia sekä vertailtiin niitä edellisiin 2014 tuloksiin.
Opettajien osaamiskartoitus 2015 ja vertailu vuoden 2014 tuloksiin
Opiskelijakysely 2015 ja vertailu vuoden 2014 kyselyyn
Itä-Suomen yliopiston Markku Saarelainen esiintyi innovoivasti liittyen opetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Hankkeen päätösseminaarin 21.1.2016 tallenteet löytyvät Isoverstaan tallennepalvelusta ja alla olevasta soittimesta.

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeen päätösseminaari 21.1.2016

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeen päätösseminaari 21.1.2016

Tilaisuudessa tutustutaan ja levitetään Isoverstaan jäsenoppilaitoksien opettajien kehittämiä pedagogisia käytänteitä. Tuotokset ovat lukion uuden opetussuunnitelman hengen mukaisia oppiaine- tai kurssitoteutuksia. Oppiainerajojen rikkominen ja teemaopetus ovat vahvasti esillä.
Tervetuloa hakemaan ideoita ja kehittämään opetustasi.
Tilaisuudessa esitellään myös opettajien osaamiskartoituksen 2015 ja opiskelijakyselyn 2015 tuloksia sekä vertaillaan niitä edellisiin vuoden 2014 tuloksiin.
Onnistuimme iloksemme saamaan myös Itä-Suomen yliopiston Markku Saarelaisen innovoivan esityksen opetuksen kehittämisestä oppimisympäristöihin liittyen.

Tilaisuus on maksuton ja siihen voi osallistua myös virtuaalisti. Tervetuloa

Opiskelijakyselyn 2014 raportti julkaistu

Hankkeessa toteutettiin opiskelijakysely, jonka avulla kartoitettiin lukio-opiskelijoiden omatoimista tieto- ja viestintäteknologian (TVT) hyödyntämistä vapaa-aikana että opiskelussa. Kyselyn vastausaineiston avulla tutkittiin myös vapaa-ajan ja opiskelun välisiä yhteyksiä TVT-käyttötavoissa. Tutkimusraportti tuotettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Kyselyyn vastasi 1070 opiskelijaa.
Lue raportti tästä (pdf).
Raportti on luettavissa myös Isoverstaan sivuilta (www.isoverstas.fi -> Dokumentit -> Hankkeet -> Didaktiset kärjet levitykseen -hanke -> Raportit).

Isoverstaan lukuvuoden aloitusseminaarissa 27.8.2015 Jari Kukkonen (UEF) esitteli raportin koosteena. Kooste-esitys (Jari Kukkonen, UEF) raportista on luettavissa tästä (pdf).

Esitystallenne Isoverstaan lukuvuoden aloitusseminaarista 27.8.2015.

Hankkeen foorumiesitykset ITK2015-päivillä

Opetushallituksen rahoittama ja Isoverstaan hallinnoima Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke oli näyttävästi esillä kahdella foorumiesityksellään kevään ITK2015-päivillä. Hankeoppilaitosten opettajien kehittämiä ja käytännössä testaamia pedagogisia käytänteitä esiteltiin foorumiyleisölle torstaina. Psykologian kertauskurssin toimintamalli esiteltiin torstaiaamuna ja iltapäivällä oli vuorossa videoita ja pelillisyyttä kielen opetukseen. Uudet pedagogiset käytänteet olivat kiinnostavia ja vetivätkin molemmat esityssalit täyteen kuulijoita. Esitysten jälkeen yleisö kyseli innokkaasti lisää pedagogisista käytänteistä.

****************************************

Psykologian kertauskurssin toimintamalli

Rahkonen-Navia Leila, Iisalmen lyseo ja aikuislukio

ITK2015-foorumiesitys

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeessa kehitettiin uudenlainen psykologian kertauskurssin toimintamalli, joka esiteltiin ITK2015-päivillä torstaiaamuna.  Kertauskurssi oli vaiheistettu yhteisölliseen ja itsenäiseen tuottamiseen, jossa korostui opiskelijoiden aktiivinen rooli ja yhdessä kertaaminen. Oli mielenkiintoista havaita, että myös itse- ja vertaisarviointi oli keskiössä koko oppimisprosessin ajan. Ensimmäisessä vaiheessa oli kokeiltu opiskelumotivaation lisäämiseksi yhteisöllistä ja oppijalähtöistä toimintatapaa keskeisten teemojen kertaamisessa. Opiskelijat olivat tuottaneet ensin sähköistä kertausmateriaalia koko ryhmän käyttöön neljässä eri työpisteessä. Materiaalien tuottamisessa oli hyödynnetty Quizlet-, Popplet- ja Explain Everything -sovelluksia. Opiskelijat siis kertasivat psykologiaa tuottamalla kertausmateriaalia ja tuottamiensa materiaalien avulla. Lopuksi opiskelijat kirjoittivat Moodleen yo-koetasoisen esseen. Opettajan rooli oli toimia kertausprosessin ohjaajana, faktatietojen varmistajana, taustatukena, kommentoijana ja tuotosten arvioijana. Opettajan kokemuksen mukaan opiskelijat olivat motivoituneita ja pitivät toimintamallia mielekkäänä. Toimintamalli sopii varsin hyvin myös muiden oppiaineiden kertaamiseen.


****************************************

Videoita ja pelillisyyttä kielen opetukseen

Lehtosaari Heidi, Savonlinnan aikuislukio

ITK2015-foorumiesitys

Torstai-iltapäivän foorumiesityksessä Heidi Lehtosaari Savonlinnan aikuislukiosta toi raikkaan tuulahduksen kielen opetukseen. Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeessa kehitetyssä ja käytännössä testatussa pedagogisessa käytänteessä Videoita ja pelillisyyttä kielen opetukseen havainnollistettiin seikkaperäisesti, kuinka teoriaa voidaan opiskella videoiden avulla, harjoitella Quizlet-sovelluksen ja kerrata Kahoot!-sovelluksen avulla. Tarvittavat ohjeistukset, osa toteutuksista ja linkit sovelluksiin oli koottu keskitetysti ja selkeästi Moodleen, josta ne olivat helposti löydettävissä ja käytettävissä. Erinomaisina esimerkkitapauksina videoista ja pelillisyydestä oli käytetty tien neuvomista ja kysymistä. Refleksiiviverbien tuottamista harjoiteltiin PoodLL-äänityökalulla, joka mahdollisti kysymysten kuuntelun ja niihin vastaamisen suullisesti. Kahoot!-sovellus palveli näppärästi opitun kertaamisessa ja mahdollisti myös välittömän palautteen osaamisesta. Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna kukin sovellus oli valittu perustellusti vahvistamaan oppimisprosessia. Sovellusten myötä syntynyt pelillisyys oli mukava lisä. Kyseinen pedagoginen käytänne toimi mainiosti espanjan kielen opiskeluun ja on vallan mainiosti sovellettavissa myös muiden oppiaineiden opiskeluun.

Kehittäjäryhmän toiminta käyntiin

Kehittäjäryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 20.1.2015 (virtuaalisti). Timo Lemmetty esitteli hankkeen tavoitteet. Monesta hankelukiosta osallistuu kehittäjäryhmään useampia opettajia, mikä takaa hyvän tiedonkulun oppilaitoksessa. Kehittäjäryhmän opettajat toivoivat työpajapäivää, jossa esitellään jo tuotettuja malleja ja jatkokehitetään ja ideoidaan uusia. Työpaja järjestetään 20.4.2015. Työpajaa ennen kehittäjäryhmälle jaetaan linkki, jossa jo tuotettuihin malleihin voi tutustua. Alla kuva yhdestä tuotetusta mallista psykologian kertauskurssille.

Jatkohankkeen ohjausryhmätyöskentely

Jatkohankkeen ohjausryhmän kokoa sovittiin ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa 12.12.2014 tiivistettävän siten, että ohjausryhmään valitaan 10 oppilaitoksen edustajaa halukkuuden perusteella. Lisäksi ohjausryhmään pyydetään yksi tai kaksi opiskelijaa ja edustaja Itä-Suomen yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Savonlinnan aikuislukion rehtori Tuija Timonen-Konsti ja varapuheenjohtajaksi Ilomantsin lukion rehtori Päivi Nenonen. Sihteerinä toimii Isoverstaan asiantuntijajäsen. Ohjausryhmän kokoukset järjestetään virtuaalisesti.

Opettajista koostuva kehittäjäryhmä kootaan hankkeeseen osallistuvista lukioista. Samasta oppilaitoksesta voi kehittäjäryhmään osallistua useampi opettaja. Kehittäjäryhmässä jaetaan kokemuksia ja kehitetään levittämis- ja käyttöönottotoimintaa.

Hankkeen toiminnan toivottiin olevan työpajatyyppistä täydennettynä virtuaalituokioilla.

Päätösseminaarista tietoa ja taitoa arkeen

Hankkeen päätösseminaarissa 14.11.2014 Kuopiossa esitellään hankkeessa tuotettuja pedagogisia käytänteitä ja malleja. Tilaisuudessa kerrotaan myös opettajien osaamisen kartoitustutkimuksen (n=141) ja opiskelijakyselyn (n=1070) keskeisiä tuloksia. Myös virtuaaliosallistuminen on mahdollista.

Esimerkkejä teemoista:
- Sähköisten työvälineiden hyödyntäminen lukiokurssien kokeellisessa työskentelyssä ja sen dokumentoinnissa
- Arvioinnin monipuolistaminen
- Dropbox- ja SendToDropbox-palvelut tehtävien palautuksessa
- iPad ja AppleTV liikunnan opetuksessa
- Kahoot! - pelillisyyttä oppimiseen

Hankkeen päätösseminaarin 14.11.2014 tallenteet löytyvät tästä.

Hyviä käytänteitä hankelukioista kootaan

Tämän hankkeen varsinainen sato korjataan talteen ennen vuoden loppua. Jatkosatoa kasvatetaan sitten jatkohankkeessa. Tällä hetkellä opettajien työstämiä hyviä käytänteitä hiotaan ja samalla suunnitellaan marraskuisen päätösseminaarin sisältöjä. Monenlaista hienoa opetus- ja arviointimenetelmää, sovellusta ja teknologiaa kentällä käytetään ja vähitellen saamme niitä myös dokumentoituna jakeluun valtakunnallisesti. Hankelukioiden opettajat ovat koostaneet tekstiä ja prosessikuvioita käytänteistään. Lähes 30 hyvää käytännettä on tällä hetkellä tiedossa. Tässä alla miellekarttakuva keväällä 2014 Juuan lukiossa toteutetusta historian ja äidinkielen yhteiskurssista.

Kuva: CC-BY-SA Marja Sirviö

Didaktiset kärjet levitykseen -hanke sai rahoitusta OPH:n oppimisympäristöhausta

Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta oppimisympäristöjen kehittämiseen ISOverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hankkeelle (http://www.oph.fi/download/158848_2014_valtionavustukset_A1_A2.pdf).

Haettava hanke on jatkoa Didaktiset kärjet nousuun ISOverstaassa -hankkeelle, jossa 16 lukiota on kehittänyt opetus- ja oppimiskäytäntöjä. Hankkeella vahvistetaan uudistuvien opetussuunnitelmien edellyttämiä opettajien ja opiskelijoiden digitaitoja ja oppiainerajat ylittävien teemaopintojen aloittamista. Lisäksi tuetaan valmistautumista sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen edellyttää valmistautumista isojen lukioiden haasteisiin.

Hankkeessa on mukana 18 ISOverstaan oppilaitosta. Hankkeen toiminnasta on muodostettu alla oleva hankekuvio, http://bit.ly/jatkohankeliite2014.

Tiedotamme hankkeen toiminnasta sivuillamme.

Lahden seminaarin teemoina mm. kiinnostuksen, vuorovaikutuksen ja osallistamisen merkitys

Toukokuu starttasi hankkeessa kevätseminaarilla, joka toteutettiin 6.5.2014 Lahdessa Kannaksen lukiolla. Tässä koostetta koko päivän mittaisen seminaarin laajasta annista.

Professori Kirsti Lonka korosti esityksessään kiinnostuksen merkitystä oppimismotivaation syntyyn. Kiinnostuksen sytyttäminen, ylläpitäminen ja syventäminen ovat opettajalle tärkeitä päämääriä. Kiinnostuksen aikaansaaminen sysää opiskelijan itse tai kaveriporukassa opiskelemaan asiaa. Ylipäätään opiskelun pitäisi Longan mukaan rakentua ihmisten vahvuuksille ja oppijoiden aktivointiin, eikä keskittyä puutteisiin tai ongelmiin. Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella oppijoita on aktivoitu maalaamalla pöytiä ja seiniä maalilla, johon voi kirjoittaa tussilla. Keskeisiä asioita pelillisyyden ja leikillisyyden tuomisessa opetustilanteisiin ovat tehtävän haasteellisuuden ja toisaalta koetun osaamisen suhde. Riittävä määrä haastetta ja osaamista vie ahdistuksen ja kiihtymisen kautta ns. flow-tilaan, mutta liian alhainen haastavuus tai pystyvyyden puute voi ajaa oppijan apatian ja välttämisen tilaan. Kirsti lopetti esityksensä viiteen K-kirjaimeen: Kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta ja kiitä.

Vuorovaikutuksen lisäämisestä kuultiin mm. Kai Nurmen (Kajaanin lukio, MAB) pilvipalveluista kertovassa esityksessä sekä Juha Törmikosken (Kannaksen lukio, HI/YH) käyttämässä “tyhmien kysymysten seinässä”. Seinän (ilmainen Padlet-palvelu) kautta oppijoita rohkaistiin anonyymisti kysymään opiskeltavista asioista. Opettaja kävi läpi seinän kysymykset tunnin alussa ja lopussa.

Vammalan lukiossa toteutetussa Aikamatkaaja-hankkeessa oppijoiden mediataitoja ja kokonaisuuksien hahmottamista on edistetty rakentamalla digitaalinen seinätaulu. Kasper Kouvo ja Petteri Koskinen esittelivät kuinka taulussa on yhdistetty eri oppiaineiden näkökulmia 1500-luvun tapahtumiin. Perinteisen kuvamateriaalin rinnalle oli tuotu nykyteknologiaa QR-koodien muodossa.

Heikki Aspegren (Siilinjärven lukio) kertoi biologian sähköisen kokeen toteuttamisesta Moodlen tenttityökalulla. Moodlen avulla hän pystyi luomaan erilaisia tehtävätyyppejä, yksinkertaisista tosi/epätosi-väittämistä kuva-analyyseihin, joihin opiskelijat vastasivat tietokoneella valvotusti. Oppimistulokset paranivat siten, että erityisesti heikompia arvosanoja oli vähemmän.

Päivän päätteeksi kuulimme käänteisen luokkahuoneen käyttämisestä pitkän matematiikan kurssilla (MAA2). Sari Louhikallio-Fominin (Siilinjärven lukio) mukaan vuorovaikutus tunnilla lisääntyi koska opiskelijoiden tekeminen siirtyi pitkälti kotoa tunnille. Sari kertoi iPadejä hyödyntävästä kokeilustaan jo huhtikuussa ITK-päivillä.

Seminaaripäivän osana oli viestiseinä (kuva alla), jolle saattoi anonyymisti kirjoittaa kysymyksiä esitysten aikana. Viestiseinä mahdollisti joustavan vuorovaikutuksen puhujan ja kuulijoiden välillä. Myös Twitterissä käytiin keskustelua päivän sisällöistä (#isoverstas, #lahti).

 

 

 

 

 

ISOverstaan kevätseminaari Lahdessa 6.5.2014

ISOverstas toteuttaa Lahdessa 6.5.2014 klo 10-16 seminaarin, joka kokoaa jäsenoppilaitoksien opettajat yhteen. Seminaari on avoin ja maksuton kaikille ISOverstaan jäsenoppilaitoksille. Seminaari on samalla Didaktiset kärjet nousuun -hankkeen väliseminaari.

HUOM! Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös virtuaalisesti. Kirjaa se Lisätietokenttään.

Päivän aloittavat oppimisen kehittäjä professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta ja Vammalan lukion Aikamatkaaja-projekti, jonka tavoitteena on ollut tuottaa mobiilioppimista tukeva tieto- ja taideaineiden oppimäärää havainnollistava aikajana. Tämän jälkeen jatkamme käytännön esimerkkeihin, joita on toteutettu Didaktiset kärjet nousuun ISOverstaassa -hankkeessa. Seminaarissa esitellään hankkeeseen osallistuvien oppilaitoksien kokeiluja ja kokemuksia näistä teemoista. Iltapäivän työpajaosuudessa voi käytännössä kokeilla hyväksi koettuja menetelmiä ja sovelluksia.

Tule mukaan ideoimaan ja verkostoitumaan. Tervetuloa! Ilmoittaudu pian!

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: http://bit.ly/1esZjaE

Hankkeen pedagogisten mallien työpajapäivä 16.4.2014

Päivän tavoitteena oli työstää eteenpäin pari- tai ryhmätyönä hankkeen teemoihin liittyviä pedagogisia malleja (esim. tekstiä tai video ja kuvallinen malli erilaisista käytänteistä) opettajien omien kokemusten perusteella. Työpajassa hyödynnettiin Padlettia, jonne koottiin jokaisen nimet ja käytänteiden pääteemat. Työskentely tulee jatkumaan syksyyn 2014 saakka.

Opiskelijat liikkeelle pelin avulla

Hanke järjesti Siilinjärven lukiolla 2.4.2014 koko päivän koulutuksen, jossa opettajia koulutettiin pelillisyyteen SmartFeet-peliohjelman pohjalta. SmartFeet on pelialusta, johon opettaja (tai opiskelijat) luo taustatarinan, vie sinne haluamansa karttapohjan, ja sijoittaa kartalle omaan oppiaineeseensa liittyviä tehtäviä. Opiskelijat lähetetään ryhmissä “suunnistusradalle” tehtäviä ratkomaan tablettien tai älypuhelimien kanssa. Matkan varrelta he lähettävät vastauksiaan ja saavat välitöntä palautetta pelinjohtajalta. Myös ns. salamatehtäviä eli yllättäviä jokeritehtäviä voi integroida pelin kulkuun.

SmartFeet-oppimisympäristön on kehittänyt Lentävä Liitutaulu Oy. Toimitusjohtaja Riku Alkion mukaan pedagogisena  ideana on oppijan aktivoiminen ryhmässä toimimiseen, autenttisessa ympäristössä tapahtuvaan luovaan ongelmanratkaisuun ja kokemuksellisuuden sekä yhteisöllisyyden tuominen oppimistilanteeseen. Plussana tälläisessä mobiilioppimisessa on opiskelijoiden liikkeessä olo, sillä aivot tunnetusti prosessoivat asioita parhaiten ihmisen liikkuessa. Katso esimerkkivideo.

Koulutus alkoi erinomaisella teoriapaketilla, jossa mm. pohdittiin erilaisia pelaajatyyppejä, pelistrategioita ja motivaatiotekijöitä. Tämän jälkeen opettajat tekivät pienissä ryhmissä tehtäviä ja lopuksi kiersivät rasteilla vastaamassa tehtäviin. Kukin ryhmä sai myös toimia välillä pelinohjaajana ja arvioijana. “Kerrankin koulutusta, josta olen innoissani!”. Kaikilla opettajilla tuntui olevan hauskaa tehtäviin vastatessaan ja pelin idea hahmottui hyvin kun pääsi itse pelikentälle. Päivän aikana nousi myös ideoita toteuttaa peli usean eri oppiaineen yhteistyönä tai siten, että opiskelijat olisivat mukana pelin rakentamisessa. Jäämme odottamaan toteutuksia!

Yhteiskuntatiedon kurssilla uuden harjoittelua!

Rautalammin lukiossa olemme opetelleet uutta koe- ja arviointikäytänteiden kehittämishankkeessa ja OPH:n Verkko vahvuudeksi hankkeessa. Kaikilla ykkösvuosikurssin opiskelijoilla on ollut käytössään tietokone. Osalla on oma kone ja osalla koulun kone. Tein ennen yhteiskuntatiedon kurssin alkua opiskelijoille kyselyn tietokoneiden käytöstä opetuksessa syksyn aikana. Opiskelijoiden palaute oli aika positiivinen. Osa toivoi, että tietokoneita käytettäisiin enemmän ja monipuolisemmin. Tämä osaltaan kannusti uudenlaiseen kokeiluun.

Mitä tehtiin
Socrative-äänestystyökalu soveltui hyvin yhteiskuntatietoon. Työkalun avulla harjoiteltiin erilaisia tapoja päättää asioista. Ensimmäinen äänestys koski kurssin arviointitapoja. Opiskelijat äänestivät kolmesta vaihtoehdosta yhden. Kurssin aikana toteutetut äänestykset sujuivat työkalulla nopeasti ja sopivat hyvin kurssille.

Käytimme myös muutaman kerran sähköistä käsitekarttaa. Esimerkiksi opiskelijat tekivät yhteisen käsitekartan sosiaaliturvasta; mitä palveluja ja tukimuotoja hyvinvointivaltiomme tarjoaa kansalaisille. Usein jokaisen opiskelijan piti lisätä ainakin yksi näkökulma käsitekarttaan ja olla valmis perustelemaan esittämänsä asia. Tämäkin oli helppo toteuttaa eikä tekniikkaan mennyt paljon aikaan.

Nämä oli helppo toteuttaa myös puhelimilla. Tietokoneet eivät aina tulleet koulureppuun mukaan! Kannettavat eivät olleet ihan pientä mallia.

Kurssin kevennyksenä pelasimme Saarella- ja Lykkylä-pelejä. Monet opiskelijat innostuivat Saarella-pelistä ja toivoivat sitä useammin pelattavaksi. Minusta se ei sopinut kuitenkaan kovin hyvin lukiolaisille. Sen lataaminen kesti myös joillakin koneilla kauan, joten se vei aikaa enemmän kuin pelin oli arvioitu kestävän. Lykkylä-kuntapeli sopi paremmin lukiolaisille.

Kun suunnittelin kurssia, valmistelin kurssille laajahkoa tehtävää Wikispacesissa. Tehtävässä opiskelijat olisivat luoneet ryhmissä kuvitteellisen yhteiskunnan. Tehtävä ei kuitenkaan enää mielestäni mahtunut kurssille. Tuona ajankohtana luin Saarella-pelistä ja minulle tuli mielikuva, että peli korvaisi tehtävän. Voisin seuraavalla kurssilla kokeilla Wikispacesin käyttöä ja jättää Saarella-pelin pois.

Verkko vahvuudeksi -hankkeen yksi tavoite oli hyödyntää verkkoa vuorovaikutukseen koulun ulkopuolelle. Kurssilla pidettiin päättäjiin yhteyttä sähköpostilla. Alku hieman kangerteli, ehkä tehtäväksiantoni ei ollut selkeä. Lopulta kaikki ryhmät saivat viestit kirjoitettua. Päättäjät vastasivat kiitettävästi. Päättäjät olivat yllättyneitä ja tyytyväisiä tällaiseen yhteydenpitoon. Tätä ajattelen jatkaa seuraavilla kursseilla. Huomattavasti täsmällisemmin aion miettiä, missä vaiheessa kurssia yhteydenpito on, että päättäjien palautteita ennätetään paremmin työstää.

Miten arvioitiin?
Kurssin arviointi koostui kurssin aikana tehtävistä yksilö-, pari- ja ryhmätehtävistä sekä kokeesta. Kokeen painoarvo oli puolet kurssin arvosanasta. Koe oli kaksiosainen: yksi osa tehtiin ilman kirjoja ja nettiä ja toinen, laajempi soveltava osa kirjan ja netin kanssa. Harjoittelimme tällaisia tehtäviä kurssin lopussa. Opiskelijat toivoivat tällaista soveltavaa tehtävää ja kokeesta tuli myönteistä palautetta jälkeenpäin.

En ottanut stressiä siitä, että opiskelijat harhailivat välillä facebookissa. Lähdin entistä työkaveria siteeraten siitä, että opetuksessa jää aina "katvealueita". Olipa opetustapa mikä tahansa, kaikki eivät ole sataprosenttisesti aina mukana. Tietotekniikan mukaanotto kurssille lukion mittavan peruskorjaushankkeen rinnalla tuntui välillä uuvuttavalta, mutta hyvillä mielin ajattelen nyt ahertamista.

Kirjoittaja: Eeva Ruotsalainen, Rautalammin lukion rehtori ja yhteiskuntaopin opettaja

Nettisanakirjat englannin kurssikokeissa

Ilomantsin lukion englannin opettaja Marjaana Sivosen opiskelijat ovat tehneet kurssikokeitaan tekstikäsittelyohjelmaa ja nettisanakirjoja apuna käyttäen. Seuraavassa vähän kokemuksia.

 Kokeina (ENA6- ja ENA8-kurssit) on ollut vanhoja ylioppilaskoevihkoja. Kokeet on tehty atk-luokassa, mutta niin, että kielioppiosiot on tehty ilman konetta, koska niissä vaaditaan paljolti rankenteiden ulkoa osaamista. Sen jälkeen, kun kielioppiosio on palautettu opettajalle, koneen on saanut avata. Opiskelija on saanut käyttää yhtä, itse valitsemaansa sanakirjaohjelmaa tekstinymmärtämisen tehtävissä sekä ainekirjoituksessa. Useamman käyttöä ei sallittu siksi, että oli helpompaa valvoa oppilaiden netinkäyttöä, kun siihen ei sisältynyt sivulta toiselle siirtymistä kokeen aikana. Kirjoitelmat sai kirjoittaa koneella, ja ne tulostettiin. Opettaja istui kokeen ajan luokan takaosassa, mistä pystyi näkemään opiskelijoiden työskentelyä.

OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA AINEEN KIRJOITTAMISESTA TEKSTINKÄSITTELYOHJELMALLA

Moni opiskelija mainitsi kommentissaan, että tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen oli sujuvampaa kuin käsin, ja oli helpompi muokata tekstiä ja korjata virheitä.

”Kirjoittaminen on nopeaa ja helppoa, on helppo lisätä tietoa keskelle tekstiä ja korjata lauseita. Sanamäärän näkee heti eikä sitä tarvitse erikseen laskea.”

”Kokeilu oli hyvä idea ja oli kiva kirjoittaa koneella ja käyttää sanakirjaohjelmaa! Helpotti ja nopeutti kirjoittamista! J”

”Hyviä puolia mm. ei tarvitse kumittaa eikä muokata koko lausetta. Ei mene pisteitä typeristä, vahingossa sattuneista kirjoitusvirheistä, kun tekstinkäsittelyohjelma huomauttaa asiasta.”

OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA SANAKIRJAOHJELMAN KÄYTÖSTÄ

 Sanakirjaohjelman käyttöä opiskelijat pitivät jonkin verran hyödyllisenä, koska pystyi etsimään tai tarkistamaan yksittäisen sanan tai käyttämään laajemminkin sanastoa, jota ei muuten olisi osannut käyttää. Jotakuta nettisanakirja helpotti siten, että aineen aihetta ei tarvinnut kokonaan hylätä, jos tehtävänannossa oli yksi sana, jota ei tiennyt.

Opiskelijat kyllä ymmärsivät senkin, että nettisanakirja ei välttämättä kerro sanan oikeaa käyttöyhteyttä.

”Kyllä sanakirja helpotti, sen avulla sai tarkistettua joitakin asioita. Tosin se ei helpottanut nostamaan numeroa.”

”Sanakirjan avulla pystyi käyttämään sellaista sanastoa, jota muuten ei olisi käyttänyt.”

”Sanakirjasta oli hyötyä. Nettisanakirjoissa on vain se huono puoli, että ei voi olla täysin varma, onko käännetty sana lähimaillekaan oikein (kielikorvalla kuulee jotain, mutta kotona käytän yleensä kahta nettisanakirjaa asian varmistukseksi ja joskus Google-kääntäjää).”

”Sanakirjan käyttö helpotti hieman kurssikokeessa ja auttoi oikeinkirjoituksessa esseessä. Monivalintatehtävät helpottuivat myös tosi paljon.”

 OPETTAJAN KOMMENTTEJA :

- ENA6-kurssilla tekstinymmärrystehtävissä sai käyttää vapaavalintaisesti YHTÄ tietokoneen sanakirja- tai käännösohjelmaa. Tämä toimi hyvin, kukin valitsi mieleisensä ohjelman ja käänsi sanoja tai ilmauksia, joita ei tuntenut. Lopputuloksissa opiskelijoilla oli sekä oikeita että vääriä monivalintavastauksia sen mukaan, miten hyvä heidän kokonaiskielitaitonsa ja päättelykykynsä on, eli sanastoavusta ei ollut kohtuuttomasti hyötyä, mutta se kuitenkin tuntui motivoivan opiskelijoita ja ehkäpä he myös oppivat samalla joitakin uusia sanoja, mikä olisi ehdottoman positiivinen asia.

- ENA6-kurssin ainekirjoituksessa sai käyttää samaa sanakirja- tai käännösohjelmaa. Kenenkään aine ei ollut kohtuuttoman paljon parempi kuin ennenkään, mutta monessa oli siellä täällä erittäin ansioituneita lauseita ja mukavaa kieltä. Selvästi myös joitakin vääriä sanoja ja sanontoja löytyi, eli sanastoapu voi toki johtaa myös sellaisten ilmausten käyttämiseen, joita opiskelija ei kunnolla tunne ja käyttää siksi väärässä asiayhteydessä. Yhdelle opiskelijalle, jolle tuottaa fyysisesti selviä vaikeuksia kirjoittaa käsin, kone vaikutti tuovan helpotusta. Hän sai kokeensa valmiiksi aiemmin kuin yleensä, ja aine oli myös sisällöltään aiempaa parempi ja pitempi. Yleisesti ottaen monella muullakin koneella kirjoittaminen vaikutti hieman lyhentävän kokeeseen yhteensä käytettyä aikaa, mutta kukaan ei silti rynnännyt kokeesta pois heti kun mahdollista. Tietokoneella kirjoitettuja ja printterin kautta tulostettuja aineita oli huomattavasti nopeampi lukea, tarkistaa ja korjata jälkeenpäin. 

- Kaikkineen tällä tavoin netin käytöstä jäi erittäin hyvä fiilis, kukaan opiskelijoista ei valittanut kokeilusta (yleensähän kaikki uusi aiheuttaa vastarintaa) ja opettaja päätti jatkossa käyttää samaa systeemiä valikoiden myös muissa kokeissa.

Virtuaalitapaamisissa katsastettiin missä mennään

Kehittäjäryhmien edustajat tapasivat virtuaalisti helmi-maaliskuun vaihteessa. Järjestimme useita tunnin mittaisia virtuaalikokouksia, joista kukin kärkioppilaitos saattoi valita itselleen sopivan. Keskustelimme mitä on tehty keväällä 2014 ja mitä suunnitelmia on loppukeväälle ja syksylle. Myös laitehankintatilanne ja koulutustoteumat- ja toiveet käsiteltiin. Lisäksi muistuttelimme Opeka-työkalulla tehtävästä opettajien taitokartoituksesta, josta hyötyy niin oppilaitos kuin hankekin mm. koulutussuunnittelun näkökulmasta.

Oppilaitoksissa on monenlaista kehittämistyötä käynnissä. Esimerkiksi sähköisiä kokeita on testattu, erilaisia tabletti-sovelluksia hyödynnetty, Facebookkia kokeiltu vuorovaikutuksen kanavana ja tiimiopettajuuutta yli oppiainerajojen toteutettu. Tästä on hyvä jatkaa huhtikuussa toteutettavaan työpajapäivään, jossa lähdetään kokemusten pohjalta tiimityönä työstämään pedagogisia malleja. Koulutustoiveita oli mm. sähköiseen yo-kokeeseen liittyvistä asioista, mobiilioppimisesta sekä tablettien käytöstä.